15:33 

BIOS 2.1 Eliöt rakentuvat soluista

~Bertta~
Solujen koko on noin 10-100 mikrometria ja soluelimien koko määritellään nanometreissa. Eläinsolut ovat isompia kuin kasvisolut. Solun pienellä koolla on suuri merkitys. Kuljetusmatkat ovat silloin lyhyempiä ja aineita saadaan nopeasti perille. Pienellä solulla on myös suuri pinta-ala suhteessa tilavuuteen ja aineita saadaan tehokkaasti kuljetettua solukalvon läpi. Ihmisen suurimpia soluja ovat munasolut ja pienempiä siittiöt ja punasolut. Solujen ikä vaihtelee muutamasta tunnista useampaan kymmeneen vuoteen. Pitkäikäisimpiä soluja ovat aivo-, hermo- ja lihassolut ja lyhytikäisimpiä punasolut ja ihosolut. Eliöillä kuolleet solut hajoitetaan ja kasveilla ne jäävät yleensä solukkoon.

Solut tarvitsevat energiaa toimiakseen. Eläinsolut saavat ravinteita ravinnosta ja kasvisolut vedestä ja maaperästä. Eläinsolut saavat energiaa ravinnosta ja kasvisolut Auringon valosta yhteyttämisen avulla. Aineita käsitellään ja syntyy jätteitä. Osa kelpaa raaka-aineiksi toisen tuotteen valmistamisessa ja loput haitalliset aineet poistetaan solun ulkopuolelle.

Ihmisen elimistö koostuu soluista ja solut alkuaineista. Tärkeimpiä alkuaineita ovat hiili, vety, happi ja typpi. Ne yhdessä muodostavat noin 93% ihmisen kehosta. Solut käyttää hyväkseen erilaisia orgaanisia yhdisteitä, kuten proteiineja eli valkuaisaineita ja nukleiineja, lipideja eli rasvoja ja hiilihydraatteja eli sokereita. Soluissa sidokset katkeaa ja solu käyttää sidoksista vapautuvaa energiaa omaan toimintaan. Tärkein solut rakennusaine on vesi. Se on noin 70-90% solusta. Vedellä on hyvä kyky sitoa lämpöä, se on hyvä lämmönsäätelijä ja kuljetin. Vetysidoksien ansiosta vedellä on pintajännitys, joka antaa solulle tukevan muodon. Vesi on myös hyvä liuotin, se liuottaa kaikkia poolisia yhdisteitä. Suurin osa kemiallisista reaktioista tapahtuu vedessä.

Eliön rakenteita ja soluja voidaan tutkia mikroskooppien avulla. Valomikroskoopilla voidaan tutkia näytteitä jotka ovat isompia kuin valon aallonpituus eli noin 400-700 nanometria. Valomikroskoopissa valo läpäisee näytteen. Suurennos voi olla enintään 1500-kertainen.
Elektronimikroskoopilla tutkitaan valon aallonpituutta pienempiä näytteitä elektronisuihkun avulla. Tämä on tehtävä tyhjiössä jotta elektronit eivät menetä energiaa törmäyksiin. Sen takia elektronimikroskoopilla ei voida tutkia eläviä olentoja. Läpäisymikroskoopissa elektronit läpäisee näytteen ja pyyhkäisymikroskoopissa elektronit heijastuvat näytteen pinnasta.

@темы: biologia, ihmisen biologia

URL
   

Oppimispäiväkirja

главная